Helsingin Sanomat otsikoi 13.4.2024: "Näin 'naistenvaivoja' vähätellään: Johannan intiimialueen leikkauksessa petti puudutus kolme kertaa." Milla Palkoahon toimittamassa uutisartikkelissa tuodaan esiin tapauksia, joissa esimerkiksi kipua on vähetelty naisen elämään kuuluvana eikä sairauksia ole hoidettu asianmukaisesti.
On olemassa niin mies- kuin naiserityisiä sairauksia ja oireita. Naisten oireita ei välttämättä edelleenkään oteta niin usein vakavasti kuin miesten oireita. Asenteiden ohella syynä on se, että lääketieteen ja lääkkeiden tutkimuksessa ja kehityksessä käytetään naisten sairauksien tutkimukseen edelleen vähemmän resursseja kuin miesten sairauksien tutkimukseen. Historiallisesti naisten sairauksia ei ole haluttu tutkia naisnäkökulmasta, vaan naiserityinen lääketiede on jäänyt puolitiehen. Se on sisältänyt naisruumiin objektiksi tekemistä sekä arvailuja ja naisten kokemuksen typistämistä, mikä on verrannollista genderideologiseen puheeseen "kohdullisista" tai "mensturoivista".
Biologinen käsitys sukupuolesta on säilytettävä, jotta sukupuolten erityisyys lääketieteessä ja terveydenhoidossa voidaan huomioida. Jos sukupuoli aletaan nähdä sosiaalisena, kulttuurisena, identiteettinä ja valittavana, ei voida nähdä epätasa-arvoa terveydenhoidossa. Silloin ei voida myöskään luoda ja kehittää naiserityistä lääketiedettä ja tietotaitoa naisten sairauksien ymmärtämiseen ja hoitamiseen terveydenhoidon sisällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti