Genderideologia, sivilisaatio ja rivi palavia olkiukkoja

Julian Honkasalon kirjoittama artikkeli Gender-ideologia ja sivilisaation romahtamisen uhka on julkaistu 1.10.2022 politiikasta.fi -sivustolla (luettu 15.8.2023). Honkasalo esittää artikkelissaan monia virheellisiä, täysin eri ilmiöitä ja ajattelutapoja yhdistäviä ja olkiukkomaisia väitteitä. Honkasalolta ottamissani sitaateissa on mukana Honkasalon omat linkit. 

Honkasalo aloittaa kertomalla tapauksesta, jossa Göteborgin yliopiston sukupuolentutkimuksen yksikköön oli viety pommi. Heti perään hän tuo esille Judith Butleria esittävän nuken polttamisen Butlerin vieraillessa Brasiliassa. Ensimmäiseen liittynee jonkinlainen äärioikeistolainen liikehdintä, jälkimmäisen Honkasalo sanoo motivoituneen äärikonservatismista. On tietenkin valitettavaa, että väkivaltaa ja uhkailua tapahtuu. Sitä on kuitenkin tapahtunut paljon myös queer- ja genderliikkeiden sekä transaktivismin taholta. Kohteena ovat olleet ne tieteentekijät ja aktivistit, jotka ovat ajaneet esimerkiksi naisten turvallisia tiloja. Honkasalo myös aloittaa heti koko artikkelia vaivaavan niputuksen, jossa kaikki hänen edustamaansa ajattelutapaa kritisoiva voidaan muokata ikään kuin samaksi möröksi, jonka Honkasalo nimeää antigenderliikkeeksi.

Honkasalo jatkaa:

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmalla on voimistunut poliittinen liikehdintä, joka vastustaa gender-ideologiaksi, lgbt-ideologiaksi tai gay agendaksi kutsuttua toimintaa, jota usein kuvaillaan myös salaliitoksi. Gender tarkoittaa tässä yhteydessä sukupuolta, niin sanottua sosiaalista sukupuoliroolia tai sukupuoli-identiteettiä, kun taas ideologialla liikkeen kannattajat tarkoittavat sivilisaation tai kansakunnan perusarvojen tuhoamiseen tähtäävää poliittista propagandaa."

Ongelmana Honkasalon määritelmässä on, ettei genderideologian ja LGBT-ideologian vastustaminen ole sama kuin LGB-oikeuksien ja gay agendan vastustaminen. Seksuaalivähemmistöillä ei ole mitään tekemistä gender-käsitteen kanssa. Monet seksuaalivähemmistöjen edustajat vastustavat heidän oikeuksiaan polkevaa transagendaa, joka ilmeisesti liittyy Honkasalon määritelmässä siihen, jonka hän ymmärtää vastustajien maalaaman genderideologian olevan. Kun Honkasalo itse selittää, mitä hänen kuvittelemansa tai olettamansa vastustajat vastustavat, on hänen helppo vääristellä määritelmiä ja argumentteja. Kun Honkasalon monipolvisen ja monimutkaisen kääntelyn avaa, tulee hyvin esille, miten hatara hänen korttitalonsa on.

"Liikkeen määritelmä sivilisaatiosta vaihtelee eri maissa. Esimerkiksi Puolassa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa gender-ideologiaa vastustava liikehdintä pitää länsimaisina perusarvoina muun muassa heteroseksuaalista avioliittoa, perinteisiksi kutsuttua perhemallia, hierarkkista ja kaksinapaista sukupuolijärjestelmää sekä konservatiivista käsitystä naisten lisääntymisoikeuksista."

Traditionalismilla tai konservatismilla ei ole mitään tekemistä genderideologian vastustamisen kanssa. Sen sijaan länsimaisina perusarvoina voi pitää sananvapautta, demokratiaa, tieteenmukaisuutta sekä naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Genderideologia vastustaa näitä kaikkia, joten genderideologian kritisointi on samalla länsimaisten liberaalien perusarvojen puolustamista autoritarismia vastaan.

"Liikehdinnän kannattajien mukaan erityisesti feminismi ja antirasismi ennakkosensuroivat ja rajoittavat sananvapautta ja ilmaisunvapautta, koska ne usein kannattavat ainakin jonkin asteista vihapuheen kriminalisoimista. Tämä taas nähdään liikkeiden osalta sananvapauden rajoittamisena, poliittisena korrektiutena tai vaarallisena propagandana."

Honkasalon pitäisi tietää feminismien aaltojen ja suuntausten määrä ja niiden keskinäinen yhteismitattomuus. Antirasismilla taas ei ole mitään tekemistä genderajattelun, feminismin tai sukupuolten kanssa. Sinällään antirasismi pohjaa samanlaisiin intersektionalistiseen ajattelutapoihin, joissa on heikkoutensa, mutta jos Honkasalo haluaa puhua genderistä, ei rasismin tai antirasismin liittäminen mukaan ole relevanttia. Honkasalo käyttääkin eräänlaista rasistikorttia yrittäessään rinnastaa edustamansa näkemyksen kritisoinnin rasismiin. Propagandalle on tyypillistä käsitteiden merkitysten muuttaminen, uusien käsitteiden ja kategorioiden luominen, väärinajattelevien vainoaminen ja mustamaalaaminen sekä pyrkimys vaikuttaa instituutioiden kautta. Kaikki nämä propaganda piirteet istuvat hyvin nykyiseen genderideologiaan ja transagendaan.

"Joissakin Itä-Euroopan maiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – eli gender-ideologiaa – kritisoivissa kannanotoissa feminismi rinnastetaan kommunismin tuhkasta nousevaan Fenix-lintuun. Ljubljanan yliopiston sosiologian professori Roman Kuharin ja sosiologi David Paternotten mukaan gender-ideologia on retorinen keino, jolla muodostetaan uusi, kuvitteellinen totalitarismin uhka."

Ei, genderideologia ei ole tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Se on ihmisten asettamista hierarkisiin ryhmiin identiteetti- ja uhripositioiden perusteella. Se on naisten oikeuksien sivuttamista uhrihierarkiassa ylempänä olevien transnaisten oikeuksien vuoksi. Moni feministi ei kannata genderideologiaa.

"Gender-ideologiaa vastustavien tahojen aatteet ja tavoitteet ovat usein keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi konservatiiviset kristilliset ryhmät, herätysliikkeet, oikeistopopulistiset puolueet, radikaalit äärioikeistoaktiivit ja sananvapauteen kiihkeästi vetoavat libertaarit eivät sovi luontevasti jonkin yhdistävän kattokäsitteen alle."

Tämä on totta. Kun kerran Honkasalo itsekin asiaintilan myöntää, miksi hän pyrkii yhdistämään hyvin erilaiset kriittiset ajattelutavat saman katon alle?

"Ilmiön tekee monimutkaiseksi myös se, että esimerkiksi sukupuolivähemmistöjä syrjiviä tai vihaa lietsovia kannanottoja levittävät myös erityisesti Britanniassa jotkin konservatiiviset feministeinä itseään pitävät ryhmät, vaikka nämä ryhmät irtisanoutuvat äärioikeistosta, eivätkä vastusta esimerkiksi aborttia. Onkin tärkeää tunnistaa poliittiselle gender-ideologiaa vastustavalle liikehdinnälle tyypilliset piirteet, jotta tiedostetaan, miten näiden liikkeiden käyttämä retoriikka normalisoi myös muiden, arvokonservatiivisten tai HLBTIQ-ihmisiä vastustavien tahojen nousun ja voimistumisen."

Miksi Honkasalolla on oikeus määritellä, kuka on feministi ja kuka "feministinä itseään pitävä"? Minä olen queerfeminismi, sinun feminismisi. Älä pidä muita feminismejä. Honkasalo tulee paljastaneeksi itse oman ajattelunsa totalitaristisen luonteen: Vain meillä on oikeus määritellä, mikä on oikeaa, dogminmukaista oppia. Genderideologiaa vastustava liikehdintä ei myöskään ole usein poliittista, vaan se on tieteeseen pohjaavaa ja akateemista. Se ei siis pyri poliittisiin tavoitteisiin vaan totuudenmukaisuuteen. Kun lähes koko vasemmisto on länsimaissa lähtenyt genderajattelun matkaan, ei siihen kriittisesti suhtautuvilla vasemmistoliberaaleillakaan ole muita samalla tavoin kyseisestä kysymyksestä ajattelevia seuralaisia kuin esimerkiksi konservatiivikristityt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi radikaalifeministit tai LGB-katon alle kuuluvat mitenkään jakaisivat äärioikeistolaiset tai äärikonservatiiviset arvot tai näkemykset. On taas omanlaisensa olkiukko sekä laiska ja virheellinen ajattelun linja sälyttää genderkriittisten feministien harteille äärioikeistolaisten syntejä. On täysin selvää, että feministisessä tai LGB-viitekehyksessä genderkriittinen ajattelu on äärimmäisen kriittistä myös esimerkiksi aborttioikeuden rajoittamista tai saman sukupuolen edustajien avioliiton kieltämistä kohtaan. Honkasalon luulisi sen kyllä tietävän.

"Gender-ideologiaa vastustavaa liikehdintää yhdistää kuitenkin kuvitteellinen yhteisö, jonka yhteenkuuluvuuden tunne perustuu yhteiseen viholliseen ja uhkaan."

Ei ole mitään perustetta sille, että esimerkiksi radikaalifemisteillä ja fundamentalistikristityillä olisi yhteinen vihollinen. Uhka syntyy siitä, että esimerkiksi nuoret joutuvat väärin perustein heille haitallisiin hoitoihin tai siitä, että raiskaaja päätyy naisten vankilaan. Se ei ole yhteenkuuluvuuden tunnetta luova uhka, vaan konkreettinen, realisoitunut uhka.

"Sen sijaan gender-ideologia on nimensä mukaisesti itsessään ideologinen, yleisesti antifeministinen käsite, jonka tarkoitus on viedä vaikuttavuus tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevilta yleis- ja ihmisoikeussopimuksilta. Näihin sopimuksiin kuuluvat muun muassa Pekingin toimintaohjelma, Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva EU:n Istanbulin sopimus."

Genderideologia on antifeministinen, mutta ei käsitteenä antifeministinen. Genderideologia on uhka feminismille. Valitettavasti aktivistit ovat onnistuneet syöttämään ajattelutapansa monille instituutioille, ja siksi monissa sopimuksissa on jo esimerkiksi oppi sukupuolivähemmistöistä. Kuitenkin esimerkiksi kaikkia naisten syrjinnän poistamiseen tähtääviä sopimuksia koskee se, että ne alun perin suojelevat naisia muun muassa sellaisilta ilmiöiltä, että miehet tulevat naisten urheilusarjoihin tai naisten tiloihin.

"Todellisuudessa gender-ideologiaa vastustavassa, globaalissa liikehdinnässä on siis kyse ”anti-genderismistä”, joka pyrkii oikeuttamaan vihamielisiä ja halventavia stereotypioita sekä syrjintää naisia ja sateenkaarivähemmistöjä kohtaan yhteiskunnan kaikilla alueilla. "

Genderkriittisessä ajattelussa on kyse siitä, että vastustetaan transliikeen luomia sukupuolistereotypioita, joiden mukaan nukeilla leikkivä poika tai autoista pitävä tyttö täytyy laittaa sukupuolenkorjaushoitoihin. Genderkriittisyys vastustaa sitä, että lesbot pakotetaan seksiin transnaisten kanssa tai että naiset alennetaan "kohdullisiksi". Sateenkaarivähemmistö ei ole terminä validi, koska se pitää sisällään sekä seksuaalivähemmistöt että sukupuolivähemmistöt, joiden luonne on täysin toisistaan poikkeava.

"Gender-ideologiaa vastustavan liikehdinnän juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin YK laati Kaikkea naisten syrjintää poistavan ohjelman (Pekingin julistus). Yhdysvaltalaiset katoliset kirkot yhdessä Vatikaanin kanssa vastustivat ohjelman luonnosta ja vaativat, että siitä poistetaan kokonaan gender-käsite, koska se oli kirkon oppien eli kaksinapaisen ja hierarkkisen sukupuolijärjestelmän vastainen."

Roomalaiskatolinen kirkko vastusti tietysti arvojensa vastaisia ilmiöitä. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä nykymenon kanssa. Gender-käsite on epätieteellinen ainakin sellaisena, että ihmisellä olisi biologisesta sukupuolesta erillinen sukupuoli, joka pitäisi tunnustaa ulkoisesti ja objektiivisesti. Vaikka sekä Atletico Madridin että Real Madridin fanit eivät kannata Barcelonaa, ei se tarkoita sitä, että Atletico Madridin fanit todellakaan kannattaisivat Real Madridia.

"Professori Risto Saarisen artikkeli tässä sarjassa osoittaa, että uusoikeiston retoriikassa politiikka ja uskonto yhdistyvät yhä useammin."

Entäpä se, kun politiikka ja tiede yhdistyvät? Tai se, kun politiikka ja oma genderusko yhdistyvät.

Seuraavat kappaleet Honkasalon tekstistä on katsausta siitä, kuinka konservatiivikristityt ovat rahoittaneet eri liikkeitä ja millaisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä muutamisa maissa on tehty. Genderkriittisyys implikoidaan osaksi salaliittoteorioita, jollainen se ei ole, koska siihen ei kuulu ajatus salaisesta kansainvälisestä mekaanisesta järjestelmästä, joka pyrkii tavoitteeseen. Toki jotkut ovat genderkriittisyyden nimissä tehneet tulkintoja esimerkiksi transhumanismista, mutta mitään salaliittoteoriaa ei edes tarvita, koska transaktivistien toiminta ja Honkasalon ajattelutapaa edustavien ideologinen pyrkimys toimia eri yhteiskunnan tasoilla on täysin nähtävissä. Ei siis ole salaliittoa siellä eikä täällä!

"Yksi esimerkki kampanjoinnista on erilaiset pyrkimykset saattaa alan tiedejulkaisut negatiiviseen julkisuuteen siten, että tieteenalan ulkopuoliset tutkijat pyrkivät saamaan refereeprosessin läpi tekaistun julkaisun." 

Transaktivistit ovat itse äärimmäisen kunnostautuneita täysin validien, vertaisarvioitujen ja arvostettujen tutkijoiden tekemien tutkimusten canceloinnista. Jos Honkasalo viittaa Pluckroseen ja Lindsayhyn, niin eikö parodiatekstin läpimeno kerro enemmän sen läpipäästäjien ajattelun hataruudesta? On hyvin ymmärrettävää, että räätälinä ei kestetä ketään, joka sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita.

"Järjestelmällisessä kampanjoinnissa myös tieteen julkisen sektorin rahoittajia pyritään maalittamaan, jotta gender-ideologiaksi katsottuja tieteenaloja ei enää rahoitettaisi, eikä aloja saisi opettaa. Lisäksi sukupuolentutkimuksen tieteenalan tutkijoita, joista valtaosa on naisia, häiritään ja uhkaillaan."

Näin ei saisi tapahtua. Ketään ei saa häiritä. Kuitenkin enemmässä määrin queerin ja genderajattelun kannattajat ovat syyllistyneet häirintään. He ovat myös nimenomaan häirinneet naisia, kuten J. K. Rowlingia.

"Kyse ei ole väliaikaisesta reaktiosta esimerkiksi metoo -liikettä, tasa-arvoista avioliittoinstituutiota tai post-modernismia vastaan. Anti-gender-aktivismi on järjestelmällistä ja kuten oikeistopopulistipuolueet, se hyödyntää tehokkaasti tietoisia virheargumentteja ja valeuutisia manipuloidakseen julkista keskustelua ja äänestyskäyttäytymistä."

Näitä virheargumentteja valheita on nimenomaan genderajattelun ja queerajattelun kannattajien esityksissä. Heidän toimintansa on myös siten järjestelmällistä, että he ovat vallaaneet monet instituutiot ja järjestöt. Ei oikeastaan ole mitään antigenderaktivismia, vaan genderkriittinen toiminta on passiivista ja loogista argumenttien rauhallista esittämistä. Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajia sapettaa, koska he joutuvat heikkona vähemmistönä Honkasalon gender-ajattelutavan ensimmäsiksi uhreiksi. Kahteen sukupuoleen perustuvan tieteenmukaisen ajattelutavan purkaminen ideologisista syistä on sen verran raskas ja yhteiskuntatodellisuutta muuttava toimenpide, ettei sen kutsuminen sivilisaatiota uhkaavaksi ole mitenkään kaukaa haetun liioitelu, vaikkakin tottakai sangen paatoksellinen. Kun transaktivistit itse puhuvat väärinsukupuolittamisesta seuraavan joukkomurhan, ei sivilisaatioromahdus retorisena sanavalinta ole ainakaan vähemmän tuulesta temmattu.